Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka tulitte tänne tänään. Haluaisin lisäksi kiittää Hannele Vestolaa, joka mahdollisti tämän tapahtuma.

Nimeni on Paul Abbey. Olen asunut Suomessa yli 15 vuotta. Suomi oli maa, josta olin tullessani ylpeä siksi, että Suomen järjestelmän pohjalla oli inhimillisyys.

Tämä tunne oli kuitenkin viimeisen 7 vuoden aikana muuttunut huonoksi ja olen tuntenut itseni toivottomaksi. 7 vuotta sitten eduskuntavaaleissa tuli esiin myötätunnon puute, joka kohdistui maahanmuuttajiin. Lisäksi myötätunnon puutetta on suomalaisten itsensä välillä. Minusta tuntuu, että tämä on aiheuttanut eriarvoistumisen jatkuvaa kasvua myös suomalaisten kesken.

Minusta tämä on tullut meidän talousjärjestelmästämme, jossa yksityinen etu on etusijalla kaikkeen muuhun verrattuna. On hyvä myös muistaa, että kapitalistinen järjestelmä on luonut tilanteen, jossa joillakin on työtä ja joillakin ei, ja osa väestöstä auttamattomasti jää työtä vaille, josta seuraa ihmisten luokitteleminen ja epäinhimillisyys.

Valitettavasti työttömyys, huonot olot, epäinhimillisyys- tai sitten kylmä sää tai kuuma sää -käännetään maahanmuuttajien viaksi.

Tarinoita, joita olen kuullut muukalaisvihan aikana, on välillä naurettavia. Moititaan kun maahanmuuttajat tulevat ottamaan työpaikkoja, ja samalla sanotaan, ettei niiden tarvitsisi elää sosiaaliturvan varassa.

Nämä vääristyneet tarinat on luoneet muukalaisvihamielisen ympäristön, johon jopa virkamiehet ovat imeytyneet mukaan: Miten sota-aluitta, kuten Irak, Afganistan ja Somalia voidaan pitää turvallisina?

Teille, jotka olette kärsineet näistä valheita, pyydän anteeksi. Pyydän anteeksi, että nämä valheet ovat vaikuttaneet teidän elämäänne. Pyydän anteeksi epäinhimillistä kohtelua, jota osa teistä on kokenut.

Samaan aikaan olen ylpeä niistä ihmisistä, jotka ovat reagoineet tilanteeseen ja ovat valmiina auttamaan toisia hätätilanteessa, ja kiitän teitä. Meillä on työtä tehtävänä, epäinhimillisyyden on väistyttävä. Vaikka se tuntuu vaikealta, se voidaan tehdä. Meidän pitää päästä vuoropuheluun epäinhimillisten tahojen kanssa, jotta me ymmärrämme heidän ajattelutapaansa ja saada heidät ymmärtämään yhteinen hyvä.