Jyväskylä kaupungin 2013 talousarvio ehdottaa koulujen lakkauttamista oppilaiden määrän mukaisesti. Ehdotus on, että koulut lakkautetaan, jos koululla on alle 40 oppilasta. Tämän uhan alla on nyt 4 koulua: Nyrölä, Oittila, Oravasaari ja Saakoski. Huomattava on, että kaikki koulut sijaitsevat maaseudulla.

On sanottu, että Jyväskylä kaupungin taloustilanne on heikko, ja säästöä pitää löytää. On vaikea sanoa tuleeko säästöä koulujen lakkautumisesta? Mitä maksaa kuljetukset ja sen vaikutukset ympäristöön? Mitä maksaa oppilaalle se aika, joka istutaan taksissa?

Veroja maksetaan, minusta, sen takia, että veromaksaja saa yhteiskunnallisia palveluja, erityisesti lähipalveluja. Vuoden 2013 talousarviossa ehdotetaan myös veroprosenttikorotusta siksi, että peruspalvelut säilytään. Eikö koulu ole yksi niistä peruspalveluista?

Esimerkkinä tietoa verotoimistolta Saakosken veroista: Saakosken koulupiiriin kuuluu Saakoski, jonka postinumero on 41820, Hirvimäki ja Horkka, jonka postinumero on 41800 sekä osa Jämsää. Verotoimiston mukaan pelkästään 41820 postinumerosta on 201 veromaksajaa, jotka maksavat tänä vuonna 735 000€ Jyväskylän kaupungille. Minne tämä veromaksu menee, jos se ei voi ylläpitää sellaista peruspalvelua kuin koulu? Minne sitten menee verokorotusten osuus tältä alueelta ensi vuonna? Mikä muu peruspalvelu alueella on?

Minkälaisia seurauksia voimme odottaa? Kuinka monet vanhemmat haluavat, että koulumatka kestää tunteja? Oppilasmäärien kasvaminen tarkoittaa, että luokkakokokin kasvaa. Voiko tuolloin opettaja huomata oppilaiden henkilökohtaisia tarpeita, kun samaan aikaan säästetään, eikä koulunkäyntiavustajia ole tarpeeksi? Yle Teeman keskusteluillassa nuorten syrjäytymisestä 27.11.2012 kävi ilmi, että koulu jo nykyisellään rakenteellisesti aiheuttaa osan syrjään joutumisen – miten suurkoulut voisivat paikata kehitystä? Ei mitenkään, ilman lisäresursseja – siis rahaa – mutta pienkoulussa se on kuitenkin mahdollista; on yhteistyötä, toisista välittämistä ja mahdollisuus joustavaan opetussuunnitelman toteuttamiseen.

Liitossopimuksessa sanottiin, että aluettamme halutaan kehittää. Alasajo ei ole kehitystä. Minkälaista oikeata kehitystä ja kasvamista voi kylä ilman koulua odottaa? Muuttavatko lapsiperheet sinne?

Koulujen lakkauttaminen ei ole uutta Suomessa. 2010 julkaisu kirjassa ”Eläköön kyläkoulu” professori Eira Korpinen tutki seurauksia 2000 – 2004 300 lakkautetuista kouluista. Artikkeli Helsingin Sanomissa 6.11.2010¹ totesi, että

”Kertaluontoista säästöä tulee, mutta hyöty on syöty parissa vuodessa” ja

”Säästöjä nakertavat lisämenot, kuten kuljetuskulujen nousu, uusien tilojen kunnostaminen ja siirrot erityisopetukseen. Näitä kuluja on vaikea arvioida” Tärkeintä tässä ehkä kuitenkin on se, mitä koulupiirin veronmaksajat haluavat. Haluavatko he, että koulut lakkautetaan, vaikka oppilaita on opetuksen ja sosiaalisen elämän kannalta järjellinen määrä? Alueen asukkaiden ääni on se, mitä meidän valtuutettujen pitää kuunnella, koska se koskee heitä suoraan.

1. Kyläkoulu sulkeminen ei tuo aina säästöjä Helsingin Sanomat 6.11.2010 http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kyl%C3%A4koulun+sulkeminen+ei+tuo+aina+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4/1135261452747