Yhteisöpalvelu Facebookissa esiintyi aikaisemmin tänä vuonna vaatimus karkottaa maasta kaikki somalit. Näyttäisi siltä, että poliitikot ja puolueet eivät pane pahakseen tällaisia vaatimuksia, joidenkin vielä lisätessä vettä maahanmuuton vastaiseen myllyyn.
Olisi loogista ajatella, että samanlaiset tuntemukset esiintyvät puhuttaessa myös muista maahanmuuttajista. Kuitenkin asia vaatii lähempää tarkastelua, sillä minusta tuntuu, että sana ”maahanmuuttaja” ei näytä tarkoittavan eurooppalaisia tai heidän serkkujaan, jotka nykyään asuvat Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Vähän aikaa sitten kaksi miestä puukotti kuusi kertaa gambialaista ystävääni Jyväskylässä. Poliisille hänen antamansa kuvauksen perusteella selvisi, että toinen päällekarkaajista oli poliisin vanha tuttu, joka oli aikaisemminkin syyllistynyt maahanmuuttajia vastaan tehtyihin väkivallantekoihin. Tämä sai minut ajattelemaan, miksi ystävääni vastaan hyökättiin. Oliko se vain satunnainen hyökkäys vai oliko hänet erityisesti valittu uhriksi, ja jos jälkimmäinen pitää paikkaansa, hyökättiinkö hänen kimppuunsa juuri siksi, että hän oli maahanmuuttaja? Jäin myös miettimään, kuinka paljon tällaisia väkivallantekoja ilmenee ja kuinka usein. Onko hyökkäysten yleisyys lisääntynyt viime aikoina?
Hyökkäyksen jälkeen toinen ystäväni otti asiakseen vastata hyökkäystä koskevan uutisen kommentteihin paikallisen sanomalehden, Keski-Suomalaisen, verkkosivujen keskustelupalstalla. Hän kertoi olleensa järkyttynyt palstalla olevista kirjoituksista, jotka kaikki heijastelivat poliitikkojen viestittämää maahanmuuttajavastaista sanomaa. Jopa heidän, jotka eivät suoraan ilmaisseet tyytyväisyyttään hyökkäyksistä, viestinsä oli, että maahanmuuttajat ovat iilimatomaisia loisia, joiden tarkoitus on imeä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä tyhjäksi.
Aikaisemmin tänä vuonna presidentti Halonen totesi, että työttömyysprosentti oli maahanmuuttajien keskuudessa kolme kertaa korkeampi kuin kantaväestön keskuudessa keskimäärin. Tämä siitä huolimatta, että luku sisältää maahanmuuttajia, joilla on sekä ammattitutkinto että vaadittavat taidot, jotka kuitenkin tällä hetkellä menevät hukkaan. Mitä hyötyä yhteiskunnalle on tästä tilanteesta?
Maahanmuuttamisen vastaisten mielipiteiden nostattaminen ei ole uutta. Sillä on pitkät perinteet ja lopputulos on ollut aina sama. Ymmärrettävät rotumellakat 80-luvun alun Englannissa ja Ranskassa 2000-luvun alussa ovat kaksi selvää viimeaikaista esimerkkiä tällaisen ajattelutavan lopputuloksesta. Myös Ruotsissa ja Tanskassa esiintyi mellakoita hiljattain. Voisiko olla mahdollista, että se mikä tapauksia yhdistää, on maahanmuuttajien eristäminen muusta yhteiskunnasta niin, että he eivät voi elää mielekkääksi kokemaansa elämää? Voisiko vielä olla mahdollista, että korkea työttömyysprosentti on vaikuttanut edellä mainittuihin olosuhteisiin?
Suuri osa maahanmuuttajista on pakolaisia – ihmisiä, joista ainakin osaa odottaisi kotimaassaan varma kuolema. Voi sanoa, että pakolaiset ovat täällä kahdesta syystä. Ensinnäkin koska Suomella on kansainvälisten sopimusten kautta velvollisuus ottaa pakolaisia, ja toiseksi päättäjien myötätunnon osoituksena. Viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet minut kysymään, osoittaisivatko suomalaiset lainkaan myötätuntoa kärsiviä ihmisiä kohtaan, jos kansainväliset sopimukset eivät siihen velvoittaisi.
Tässä kohdassa on hyvä kysyä, mikä johtaa konflikteihin, joita pakolaiset pakenevat? Jatkokysymyksenä voisi esittää, ovatko meillä Suomessa asuvilla jotain tekemistä tilanteen kanssa?
Me ostamme vapaasti kaupasta tarvikkeita ja ruokaa, joita ei ole tuotettu Suomessa, ei edes Euroopassa, tai Pohjois-Amerikassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa. Kuinka moni meistä, jotka käytämme näitä tuotteita, on vaivautunut kysymään, missä niitä tuotetaan? Kuinka moni meistä kysyy, mitä tapahtuu niille ihmisille, jotka näissä tuotantomaissa elävät ja millaisista olosuhteista tarvikkeet on meille tänne tuotu? On mahdollista, että näihin kysymyksiin vastaaminen selvittääkin, että sillä mitä kulutamme ja noissa paikoissa muhivien konfliktien välillä on yhteys. Emmekö ole siinä tapauksessa osaltaan vastuussa pakolaisuuden syntymisestä? Maahanmuuttajavastaisten huudot voivat johtaa pelottavaan lopputulokseen – yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa hyväksyä heidänsä viestinsä. Väestöstä löytyy tahoja, jotka ajattelevat, että heillä on oikeutus suorittaa sellaisia väkivallantekoja kuin ystävääni kohtaan tehtiin. Kaikkein olennaisinta viestissä on kuitenkin se, että se vaatii ihmisten syrjinnälle perustuvaa yhteiskuntaa. Sellaisessako me todella haluamme elää?
